Vaikka huoneessani on jotain 28 astetta lämmintä, ei ole väärin kokeilla noin kymmentä t o d e l l a kivaa syysasua ja innostua niistä niin paljon että päätyy tanssimaan ainakin tunniksi Arcade Firea ja The Pains Of Being Pure At Heartia. Painsin aikana piti laittaa peiliäni kehystävät tähtivalot päälle, koska pakko. Vielä pari päivää sitten olin sitä mieltä että syksyä ei tule, syksy on peruttu tältä vuodelta. Nyt minä sanon: Helsingin kivitalokorttelit, pimenevät illat, sade, kahviloissa istuskelu, uudet ihmiset, en malta odottaa teitä.
The Suburbs koettu tänään kokonaisuudessaan 1) omassa huoneessa ja 2) koiran kanssa lenkillä. Tämän hetkinen fiilis: ekat kolme biisiä silkkaa täydellisyyttä, sitten minulle (tässä vaiheessa) etäisempi ja mössöisempi osio, ja loppupuolella taas We Used To Waitista lähtien ihanuutta. Uuteen levyyn tutustuminen on aina ihanaa, koska koskaan ei tiedä mitä siitä itselle kuuntelujen myötä muodostuu. Terveisin tyttö, jonka mielestä sen nykyiset kaksi Eniten Lempilevyä Maailmassa olivat muutamilla ensikuunteluilla tylsiä ja mitäänsanomattomia. Rakkaus kehittyy, tai on kehittymättä, salakavalasti.
Tämä on ollut ihana löhöilypäivä. Eikä se vielä ole ohi! Rimakauhua ja rakkautta-dvd-ilta jatkukoon, siis. Minulla on suklaata ja Adam, siinä kaikki mitä tyttö tarvitsee.
Ihh. I'll be on the lookout for you, Adam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti