Belle & Sebastiania: metroasemalla, meren rannalla, ratikkaharhailulla, sängyllä teekuppi kädessä, aurinkoisessa puistossa, omenaostoksilla marketissa.
Viikonloppu oli hurjan kaunis. Paljon puhdistavaa tuulta ja meren tuoksua, loputtomasti askeleita ilman päämäärää. Löytöretkeily on parasta. Löysin pienet portaat jotka johtivat salaiseen paikkaan ihan veden rajassa, ikkunalaudalla tuijottavan kissan, penkin josta näki monta pimeydessä loistavaa risteilyalusta, ja kaksi pitkän laiturin päässä istuskelevaa pohdiskelevan näköistä vanhaa miestä. Videovuokraamossa soi The Smiths. (Tämä kaupunki on kiva: Regina Spektoria kirjakaupassa, Wolf Paradea askartelukaupassa, The Pains of Being Pure at Heartia vaatekaupassa ja nyt Smithsiä videovuokraamossa.)
Rakkauspuistossa oli tänäänkin rakkautta, siellä oli vanha pari joka käsi kädessä keräsi vaahteranlehtiä maasta. Siellä oli myös lapsia jotka leikkivät isossa isossa lehtikasassa ja sitten siellä oli vielä yksi harmaa vanha nainen joka katseli niitä, ja kun se nainen lähti pois päin niin se meni yhden ison lehtikasan luokse ja heitti lehtiä päälleen ja tuuleen. Istuin penkillä vaahteroiden alla lehtisateessa niin pitkään että tuli kylmä, sitä tunnelmaa ei pystynyt millään jättämään.
Write About Love oli aika täydellinen viikonlopun soundtrack. Tämä kappale taitaa olla sen ihan kaikista kivoin, pienesti surumielinen mutta silti kovin onnellinen, vähän niin kuin minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti