sometimes lonely isn't sad

Viime ilta oli kiva, unohduin haaveilemaan ja aika kului niin että kello oli yhtäkkiä muka kolme. Muistin tämän kappaleen pitkästä aikaa, se on edelleen ihana ja kovinkovin osuva.

I was waiting for a cross-town train
in the London underground 
when it struck me
that I've been waiting since birth to find
a love that would look and sound like a movie



but do you ever get the feel
that your perfect verse is just a lie
you tell yourself to help you get by?

Mutta Benille kävi aika hyvin, se ja Zooey on mahdollisesti maailman kivoin pari.

Awwww. (Tämä kuva muuten löytyi sivulta jolta pystyi lataamaan The Shinsin ihanan coverin ihanasta Strange Powersista, jonka ansiosta joskus kauankauan sitten löysin The Magnetic Fieldsin mutta jonka olin jo melkein unohtanut alkuperäisen Strange Powersin takia. :-) !)