Sunnuntaina hyppelin kevyesti hiekkateillä ja hymyilin, hymyilin niin leveästi. Sunnuntaina auringon säteiden näkeminen oli tarpeeksi, melkein jo liikaa. Se oli kaunis kaunis päivä, sellainen johon mahtui koko maailma. (Sitten se vastakkainen olo on taas hiipinyt luokse, se että kaikki on ihan liian vähän ja että se oikea maailma, missä asioita tapahtuu, on ihan liian kaukana. Mutta ei siitä nyt sen enempää, sunnuntai on se jonka haluan muistaa.)
Red and yellow, pink and green
purple and olive and blue are all of the colors I see, my love
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti