Se kun on ensin itkenyt silmät ja sydämen ulos melkein tyhjässä elokuvateatterissa, elämän hauraudesta ja kauneudesta ja lyhyydestä ja kipeydestä ja sen sellaisesta, ja kun sen jälkeen astuu kadulle joka on täynnä huutavia laulavia hyppiviä huojuvia nauravia ihmisiä, kuolemattoman näköisiä ja kuuloisia. Kummallinen mutta hyvä tunne. (Kannattaa mennä katsomaan Never Let Me Go, jos haluaa taas muistaa miksi on tärkeää juuri tänään rakastaa elämää, maailmaa, toista.)
We all complete. Maybe none of us really understand what we've lived through, or feel we've had enough time.
(ja tämä vielä. tämä ilta on jo vähän liikaa sydämelle:
oh.)
voi, ihan sama juttu. viime ilta oli jo vähän liikaa sydämelle.
VastaaPoistaBon Iverissa on vain joskus kaikki. etukäteen vähän jännitti, millainen uudesta levystä tulee, mutta nyt olen jo aika luottavainen sen suhteen. odotan sitä kuin kuuta nousevaa.
sellaiset illat on hyviä joskus. hurjia mutta hyviä. :>
VastaaPoistaja niin on! en voi käsittää miten joku voi tehdä jotain niin ylimaallisen kaunista. kerta toisensa jälkeen. minua pelotti voiko Bon Iver kuulostaa kesältä (koska ensimmäinen levy ja ep on minulle niiin syksyä ja talvea) mutta kyllä se taitaa voida :) ekalla kuuntelukerralla piti vain laittaa silmät kiinni ja huokaista syvään. <3