The Magnetic Fields - Luckiest Guy On The Lower East Side
Yksi päivä oli täysin onnellinen. Silloin harhailin yksin Lower East Sidella, ja sitä aluetta rakastan niin paljon, niin niin paljon. Siellä on kauniita ihmisiä ja suloisia pieniä kahviloita baareja ravintoloita vaatekauppoja, kaikkea parasta, ja hyvää juustokakkua, kauneimmat rosoiset kadut ja onnekkain olo. Siellä pitää kuunnella The Magnetic Fieldsiä, ja sitten voi vähän aikaa olla the luckiest guy on the Lower East Side.
Ja sieltä voi kävellä hitaasti East Villageen, (matkalla pitää antaa pitkähiuksiselle vanhalle huilua soittavalle miehelle kolikoita, ja se hymyilee sinulle hurjan leveästi,) jossa on aika lailla yhtä täydellistä.
Ainoassa vaatekaupassa jossa siellä kävin, alkoi kaiuttimista soimaan XTC'n Mayor of Simpleton, lempikappaleeni levyltä, jonka olin sattumoisin toissapäivänä ostanut käytettyjen levyjen liikkeestä kolmella dollarilla (Academy Records, West 18th Street, siellä keski-ikäiset miehet juttelevat kassan takana siitä, mitä yhtäläisyyksiä jollain niiden tutun bändillä on Low'n kanssa, siellä on ihanaa.) Enkä voi enää kuvitella että East Village aurinkoisena päivänä kuulostaisi enemmän miltään muulta. Kappale sai paikkansa, paikka sai kappaleensa, ja minä sain pienen Merkityksen tunteen, taas. New York on minulle hyvä.
(tämän on pakko olla yksi maailman hurmaavimmista kappaleista. Well I don't know how to write a big hit song, and all crossword puzzles, well I just shun, and I may be the Mayor of Simpleton, but I know one thing and that's I love you.)
the ugliest guy, and the simplest, too, but when the weather's nice, all the other guys don't stand a chance.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti