building nothing out of something

En oikein tiedä mitä pitäisi ajatella siitä, että viiden vuoden ajan minulle ihan kaikista rakkain yhtye on ollut se yksi, jota kuuntelen melkein pelkästään silloin, kun olen aika surullinen ja solmuinen. Mutta niin se vain on, ja tulee varmaankin aina olemaan.

Jos kouluvihkoihini tehtäisiin inventaario, melkein joka sivulta löytyisi lyriikoita. Kaikkein useimmin siellä taitavat toistua nämä rivit, aina jonkin ajan kuluttua, vuodesta toiseen. Tänään taas, oli harmaa päivä.


I'm the same
as I was when I was six years old
and oh my god I feel so damn old
I don't really feel anything. 
On a plane
I can see the tiny lights below
and oh my god they look so alone
do they really feel anything? 
oh my god 
I got to got to got to got to move on,

where do you move when what you're moving from
is yourself?


Ikuinen rakkaus. Olen aika varma, että vielä vanhana mummonakin hoidan suunnilleen kaikki päänsisäiset ongelmat kuuntelemalla Modest Mousea.