a portrait of a young girl waiting for the ending of an era

Minun piti lähteä kaupunkiin, mutta lähdinkin vain katsomaan sitä kaukaa, tuulen mukaan tarttuvassa hameessa. Olin tottunut monta kuukautta kestäneeseen Kukkulan jokailtaiseen tyhjyyteen, silloin sinne piti pujottautua aitaan väännetystä pienestä kolosta, mutta nyt portti oli auki ja kukkulalla oli kolmen viikon poissaoloni aikana vierailleet ainakin joku oliiveista pitämätön pitsansyöjä (juustoisia oliiveja kukkulalla!) ja joku ihana, joka oli koristellut yhden pitkän lautojenvälin voikukilla. Kaupungin yllä leijui viisi kuumailmapalloa, niin vaivattoman näköisesti, minä seisoin pitkään pehmeässä tuulessa ja olin vain.

Tämän levyn kuuntelin ensimmäistä kertaa vasta tänään, aloitin kun astuin sokaisevan ilta-auringon täyttämään rappukäytävään, jatkoin leijuen kukkulalla ja lopetin vasta monen kuuntelukerran jälkeen kippurassa parvekkeen nojatuolissa, kun aurinko jo katosi kattojen taakse ja kolmas kupillinen teetä oli tyhjä. Se oli kauniimpi kuin osasin odottaakaan, täydellinen kesäiltojen levy.