Olen juurtunut nojatuoliin ikkunan vieressä, ja päivästä toiseen valo tulee ja menee, tänään noin harmaana. Tuuli on tänään kamalan kova, katselen miten varikset taistelevat sitä vastaan puiden latvojen yläpuolella. Itse en jaksa mennä taistelemaan, pysyn tässä, vielä yhden päivän. Iso kuppi Earl Greyta, vielä isompi kaakaota, pieni kahvia, ja pian on taas ilta.
Tällaisina päivinä Dallas Greenin ääni on aika täydellinen turvapeitto, se on niin kaunis ja lohdullinen.
maybe next time will be the right time, maybe next time will be your time
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti