9.4.2014

living in the moment and losing our grasp, making it last

Tämä lempiasia kuulostaa:

siltä, kun bussi ajaa kovaa kovaa kaduilla ja yhtäkkiä syöksyy kerrostalojen varjosta suoraan sokaisevaan ilta-aurinkoon

siltä, kun baarissa sanoo jotain ponnekkaasti ja iskee samalla hieman liian ponnekkaasti viinilasin pöytään, ja se hajoaa

(kohdassa 1.48: siltä, kun juoksulenkillä tuntuu että yhtäkkiä voisi helposti juosta suoraan taivaisiin)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti