Kävely, jolla kuuntelin levyn kaksi kertaa alusta loppuun. Taivas muuttui punaisesta vaaleansiniseksi, syvänsinisestä tummansiniseksi, melkein mustaksi. Ihan kävelyn lopussa tie kulkee peltojen keskellä, ja peltojen takana jokaista horisontin reunaa rajaavat metsät, siihen muodostuu pieni kaunis ympyrä maailmaa. Ja ylhäällä, siellä on kaikki taivaan sävyt, liukuvana ympyränä. Edessä punaisia ja takana sinisiä, sivuilla violetteja. Siinä pyörin hölmön näköisesti että näen kaiken, kaiken.
Sitten tulen pakkasesta sisälle, keitän vaniljateetä ja laitan levyn taas soimaan. Hyvin onnellistuttava levy, usein itkettävä ja välillä tanssituttava, aina onnellistuttava.
and I know I'm naive, but if anything, that's what's going to save me.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti